Miten lämmöntalteenotto toimii?
Tulo-poistoilmanvaihdossa lämmöntalteenotolla on kaksi erillistä ilmavirtaa: tuloilma, joka tuodaan ulkoa asuintiloihin, ja poistoilma, joka imetään märkätiloista, keittiöstä ja muista tiloista ulos. Nämä kaksi virtaa kohtaavat LTO-koneessa olevan lämmönvaihtimen, jossa poistoilman lämpöenergia siirtyy tuloilmaan – ilman että ilmavirrat sekoittuvat keskenään.
Käytännössä tämä tarkoittaa, että ulkoa tuleva kylmä raitisilma on jo lähes huoneenlämpöistä silloin, kun se johdetaan makuuhuoneisiin ja olohuoneeseen. Poistoilma puolestaan poistuu ulos huomattavasti viileämpänä kuin ilman lämmöntalteenottoa. Nykyaikaiset laitteet saavuttavat 70–85 % hyötysuhteen vuositasolla laskettuna – eli jopa 85 % poistoilman lämmöstä päätyy takaisin sisälle, ei harakoille.
Lisäksi tuloilma suodatetaan ennen kuin se johdetaan asuintiloihin. Tämä tarkoittaa, että siitepöly, pienhiukkaset ja ulkoilman epäpuhtaudet jäävät suodattimeen – ei keuhkoihin.
LTO vs. koneellinen poisto – mikä on ero?
Koneellinen poistoilmajärjestelmä imee ilmaa ulos koneellisesti, mutta tuloilma tulee edelleen hallitsemattomasti rakenteista tai korvausilmaventtiileistä. Lämpöä ei oteta talteen. Järjestelmä on edullisempi asentaa, mutta pitkällä aikavälillä energiatehokkuus jää selvästi LTO:ta heikommaksi.
| Ominaisuus | Koneellinen poisto | Tulo-poisto + LTO |
|---|---|---|
| Lämmön talteenotto | Ei | Kyllä, 70–85 % |
| Tuloilman suodatus | Ei | Kyllä |
| Vedon tunne talvella | Mahdollinen | Ei – tasainen ilma |
| Energiansäästö | Pieni | Merkittävä |
| Asennuskustannus | Pienempi | Suurempi |
| Käyttöikä | 15–20 v | 15–25 v |
Koneellinen poisto on perusteltu välivaihe tai budjettirajoitteinen ratkaisu, mutta jos tavoitteena on hyvä sisäilma ja matalat käyttökustannukset, LTO on selkeästi parempi investointi.
Paljonko LTO-ilmanvaihto oikeasti säästää?
Säästöjen laskeminen on yllättävän konkreettista. Ilmanvaihdon lämmittäminen on yksi asumisen merkittävimmistä energiakuluista. Suomen rakentamismääräyskokoelman mukainen vähimmäisilmanvaihto 150 m² omakotitalossa on noin 0,5 l/s per asuinhuone, ja vuositasolla tämä tarkoittaa huomattavaa lämpöenergian tarvetta.
Esimerkkilaskelma: 150 m² omakotitalo, sähkölämmitys, paikkakuntana Helsinki. Painovoimaisesta tai koneellisesta poistosta LTO:hon siirtyminen vähentää ilmanvaihdon lämmitystarvetta tyypillisesti 2 000–4 000 kWh vuodessa. Sähköenergialla laskettuna (noin 0,15–0,20 €/kWh) tämä tarkoittaa 300–800 euron vuosittaista säästöä. Kaukolämmöllä säästö on samaa suuruusluokkaa.
Luvut eivät ole markkinointipuhetta, vaan perustuvat energiafysiikkaan: mitä enemmän poistoilman lämpö otetaan talteen, sitä vähemmän rakennuksen lämmitysjärjestelmän täytyy tuottaa lämpöä tuloilmaan. Tähän ei sisälly vielä kosteudenhallinnasta tai paremmasta sisäilmasta koituvia välillisiä hyötyjä, kuten väheneviä homeja ja kosteusongelmia.
Mitä LTO-ilmanvaihtoremontti sisältää?
Kokonainen LTO-ilmanvaihtoremontti ei tarkoita pelkkää koneen vaihtoa. Se on järjestelmätason uusiminen, johon kuuluvat kaikki seuraavat osat:
- ✓LTO-ilmanvaihtokone, joka sijoitetaan yleensä tekniseen tilaan, ullakkotilaan tai vaatehuoneeseen
- ✓Kanavisto, joka vie raitista tuloilmaa makuuhuoneisiin, olohuoneeseen ja muihin oleskelutiloihin
- ✓Poistokanavat kylpyhuoneesta, WC:stä, keittiöstä ja kodinhoitohuoneesta
- ✓Venttiilit jokaisessa huoneessa – säädettävät ja tasapainotetut oikeaa ilmavirtausta varten
- ✓Ulkoilmasäleiköt sekä tuloilma- että poistoilmakanavalle
- ✓Sähkötyöt koneen ja mahdollisen automatiikan kytkemiseksi
- ✓Loppumittaukset ja tasapainotus, jolla varmistetaan oikea ilmavirta jokaisessa huoneessa
Kokonaiskustannus tyypillisessä 120–180 m² omakotitalossa on 10 000–17 000 euroa kohteesta riippuen. Hintaan vaikuttaa eniten kanaviston laajuus ja se, miten helposti kone saadaan sijoitettua ja kanavit vedettua olemassa olevaan rakenteeseen.
Huolto – mitä vaaditaan, jotta järjestelmä toimii?
LTO-ilmanvaihtokone on huomattavasti huoltoystävällisempi kuin monet luulevat. Tärkein rutiini on suodattimien vaihto, joka tehdään tyypillisesti 6–12 kuukauden välein. Suodattimet ovat halpoja, ja vaihto onnistuu itse muutamassa minuutissa – kuten pölypussin vaihto pölynimurissa.
LTO-koneen ylläpidon muistilista
- Suodattimet: vaihto 6–12 kk välein (itse tai huoltosopimuksella)
- Kanaviston puhdistus: suositellaan 5–10 vuoden välein
- Lämmönvaihtimen puhdistus: tarkistetaan vuosihuollossa tarvittaessa
- Venttiilit: tarkistetaan tasapainotuksen pysyminen muutaman vuoden välein
- Koneen sähköiset osat: ei kuluvaa mekaanista osaa, käyttöikä 15–25 vuotta
Yleinen virhe on laiminlyödä suodatinvaihto. Likainen suodatin nostaa koneen sähkönkulutusta, heikentää ilmanlaatua ja voi pitkällä aikavälillä vahingoittaa lämmönvaihdinta. Muistutus kalenteriin kerran vuodessa on kaiken ydin.
Kannattaako LTO vanhaan omakotitaloon?
Tämä on kysymys, jota meille esitetään usein – ja vastaus on useimmiten kyllä. Vanhoissa taloissa on tyypillisesti eniten parannettavaa, ja siksi myös suurin hyötypotentiaali. Huono sisäilma, kosteusongelmat, vetoinen talvi ja korkeat lämmityskulut ovat tarkalleen ne ongelmat, joihin LTO vastaa.
Asennusteknisesti vanha talo asettaa omat haasteensa: kanaviston reititys täytyy suunnitella huolella olemassa oleviin rakenteisiin sopivaksi, ja koneen sijoituspaikka on mietittävä tapauskohtaisesti. Tämä on syy, miksi jokaiseen kohteeseen tehdään ensin ilmainen kartoitus ennen kuin mitään suositellaan tai tarjotaan.
Esimerkki: 1972 rakennettu omakotitalo, Vantaa
Talossa oli alkuperäinen painovoimainen ilmanvaihto. Asukkaat kärsivät tunkkaisen sisäilman lisäksi toistuvista allergiaongelmista siitepölysesonkina. Kartoituksessa selvisi, että tuloilmaa ei suodatettu lainkaan, kosteuden poistokapasiteetti oli riittämätön ja lämmityskustannukset olivat selvästi normaalitasoa korkeammat. LTO-remontin jälkeen sisäilman laatu parani huomattavasti, siitepölyoireet vähenivät ja ensimmäisen kokonaisen lämmityskauden jälkeen laskennallinen säästö sähkölaskussa oli noin 420 euroa.
Vasilia – LTO-ilmanvaihtoremontit omakotitaloihin
Teemme LTO-ilmanvaihtoremontit pientaloihin Uudellamaalla, Päijät-Hämeessä ja Kanta-Hämeessä. Meille tärkeintä on, että ratkaisu on oikea juuri sinun talollesi – ei vakiomalli, vaan räätälöity kokonaisuus, joka on suunniteltu talon rakenne ja asukkaan tarpeet edellä.
Jokainen projekti alkaa ilmaisella kuntokartoituksella. Kartoituksessa käymme läpi nykyisen järjestelmän tilanteen, selvitämme parhaan kanavistoreitin ja mitoitamme koneen talon koon mukaan. Sen jälkeen saat kirjallisen tarjouksen kiinteällä hinnalla – ennen kuin mitään päätetään.
Usein kysytyt kysymykset
Kiinnostuitko?
Pyydä tarjous tai varaa ilmainen kuntokartoitus ilmanvaihtotyöhön.