1. Mitä suodatin oikeasti tekee - ja miksi sillä on niin suuri merkitys

Ilmanvaihtokoneen suodattimella on kolme tehtävää:

1. Se puhdistaa sisään tulevan ulkoilman. Ulkoilmassa on siitepölyä, katupölyä, liikenteen nokihiukkasia ja muita epäpuhtauksia. Tuloilmasuodatin pysäyttää ne ennen kuin ilma jaetaan makuuhuoneisiin ja oleskelutiloihin.
2. Se suojaa konetta ja kanavistoa. Puhallin, lämmöntalteenottokenno ja tuloilmakanavisto pysyvät puhtaina vain, jos suodatin toimii. Ilman kunnollista suodatusta pöly kertyy kennoon ja kanaviin, jolloin edessä on ennenaikainen ilmanvaihtokanavien puhdistus tai jopa laitevaurio.
3. Se pitää ilmavirrat suunnitellulla tasolla. Ilmanvaihto on kokonaisuus, jossa tulo- ja poistoilman määrät on säädetty tasapainoon. Tukkeutunut suodatin sotkee tämän tasapainon - ja sen seuraukset tuntuvat koko talossa.

Suodatin on siis samaan aikaan sisäilman laadun, koneen käyttöiän ja energiatehokkuuden kannalta kriittinen osa. Hyvä uutinen: se on myös huolto-osista helpoin ja nopein vaihtaa.

2. Tuloilman ja poistoilman suodattimet - kaksi eri tehtävää

Lämmöntalteenotolla varustetussa tulo-poistoilmanvaihtokoneessa on aina vähintään kaksi suodatinta, ja niillä on eri tehtävät:

Tästä työnjaosta seuraa tärkeä periaate: tuloilmasuodattimen pitää olla hienompi (tehokkaampi) kuin poistoilmasuodattimen. Tuloilman suodatin suojaa keuhkojasi, poistoilman suodatin suojaa konetta. Molemmat tarvitaan, mutta niiltä vaaditaan eri asioita.

3. Suodatinluokat selkokielellä: ISO 16890 ja vanhat EN 779 -merkinnät

Suodattimien luokitus uudistui, kun vanha EN 779 -standardi (tutut G-, M- ja F-merkinnät) korvattiin ISO 16890 -standardilla. Molempia merkintöjä näkee yhä myynnissä ja koneiden ohjekirjoissa, joten on hyvä ymmärtää kummatkin.

ISO 16890 luokittelee suodattimet sen mukaan, kuinka suuren osan tietyn kokoisista hiukkasista ne pysäyttävät:

Luokan perässä oleva prosentti kertoo tehokkuuden: esimerkiksi ePM1 55 % tarkoittaa, että suodatin pysäyttää vähintään 55 prosenttia alle mikrometrin kokoisista hiukkasista.

Suuntaa-antava vastaavuustaulukko vanhoihin merkintöihin:

Vastaavuudet ovat suuntaa-antavia, koska standardit mittaavat tehokkuutta eri tavoin - mutta arkikäytössä taulukko riittää: kun koneen ohjekirja sanoo F7, voit valita ePM1-luokan suodattimen, ja kun ohjekirja sanoo G4, ISO Coarse -luokka ajaa saman asian.

4. Mikä suodatinluokka mihinkin paikkaan?

Pientalon tulo-poistoilmanvaihtokoneen yleinen ja hyvin perusteltu suositus:

Kaksi käytännön huomiota:

• Älä "paranna" konetta asentamalla mahdollisimman tiheää suodatinta joka paikkaan. Liian tiheä suodatin kasvattaa painehäviötä, jolloin puhallin joutuu tekemään enemmän töitä ja ilmamäärät voivat jäädä suunniteltua pienemmiksi. Oikea luokka on tasapaino puhtauden ja ilmavirran välillä.
• Noudata ensisijaisesti koneen valmistajan ohjetta. Konekohtainen ohjekirja kertoo, mille suodatinluokille ja -koolle kone on suunniteltu. Suositukset yllä pätevät tilanteessa, jossa valmistajan ohje antaa liikkumavaraa.

5. Alkuperäinen vai tarvikesuodatin?

Suodattimia myydään sekä koneen valmistajan alkuperäisinä että yhteensopivina tarvikesuodattimina. Kummallakin on puolensa, ja ratkaisevaa on kolme asiaa:

1. Mitat ja istuvuus. Suodattimen pitää istua kehykseensä tiiviisti. Jos reunoille jää rakoja, ilma kulkee suodattimen ohi - silloin paraskaan suodatinmateriaali ei auta, koska ohivuotoilma ei suodatu lainkaan.
2. Oikea suodatinluokka. Tarvikesuodattimen luokan pitää vastata konevalmistajan määrittelemää (esim. tuloilmaan ePM1/F7, poistoon Coarse/G4). Halvimmissa vaihtoehdoissa luokka voi olla ilmoitettu epämääräisesti tai olla todellisuudessa alempi.
3. Rakenne ja pinta-ala. Pussisuodattimessa suodatuspinta-alaa on moninkertaisesti paneelisuodattimeen verrattuna, mikä näkyy pienempänä painehäviönä ja pidempänä käyttöikänä. Käytä sitä rakennetta, jolle kone on suunniteltu.

Laadukas tarvikesuodatin, jossa mitat, luokka ja rakenne vastaavat alkuperäistä, on täysin käypä valinta. Sen sijaan "suurin piirtein sopiva" suodatin, joka taitellaan tai tungetaan paikalleen, on yleinen ja huomaamaton virhe - kone näyttää huolletulta, mutta suodatus ei toimi.

6. Kuinka usein suodatin vaihdetaan?

Nyrkkisääntö pientalossa on kaksi kertaa vuodessa, ja vaihtojen luonteva rytmi seuraa vuodenaikoja:

Vaihtoväliä kannattaa lyhentää, jos kuormitus on tavallista suurempi:

Sama rytmi on linjassa ilmanvaihtokoneen huolto-oppaamme suositusten kanssa: suodattimet 6-12 kuukauden välein, kuormitetuissa talouksissa 3-6 kuukauden välein.

7. Mistä tunnistat, että suodatin on tukossa?

Suodatin ei ilmoita täyttymisestään itse (ellei koneessasi ole paine-erovahtia tai huoltomuistutusta), mutta talo kertoo sen puolestasi:

Jos oireet jatkuvat suodatinvaihdon jälkeenkin, vika on todennäköisesti muualla - silloin kannattaa lukea luku 11.

8. Suodattimen vaihto itse - ja yleisimmät virheet

Suodattimen vaihto on huoltotoimista helpoin, ja sen voi hyvin tehdä itse. Vaiheittaiset ohjeet löydät huolto-oppaastamme - tässä keskitymme siihen, mikä vaihdossa useimmin menee pieleen:

Yksi asia, jota moni kysyy: voiko suodattimen imuroida ja käyttää uudelleen? Lyhyt vastaus: ei kannata. Imurointi poistaa vain pintapölyn, mutta suodatinmateriaalin syvyyksiin kertyneet hiukkaset jäävät, ja kuitumateriaali voi vaurioitua. Suodatin on kertakäyttöinen kulutusosa - se on suunniteltu vaihdettavaksi.

9. Suodattimet, siitepöly ja allergia

Allergiaperheessä ilmanvaihtokoneen suodatinvalinta on yksi vaikuttavimmista yksittäisistä sisäilmatoimista. Kolme periaatetta:

1. Käytä tuloilmassa ePM1-luokan (F7 tai parempaa) suodatinta. Siitepölyhiukkaset ovat verrattain suuria, joten jo keskitason suodatin pysäyttää valtaosan niistä - mutta ePM1-luokka nappaa myös pienemmät hiukkaset, jotka kulkeutuvat syvimmälle hengitysteihin.
2. Pidä ikkunat kiinni siitepölykaudella ja anna koneen hoitaa ilmanvaihto. Koneellisen ilmanvaihdon suurin etu allergikolle on juuri tämä: kaikki sisään tuleva ilma kulkee suodattimen läpi. Avoin ikkuna ohittaa koko suodatuksen.
3. Vaihda tuloilmasuodatin heti siitepölykauden jälkeen. Suodattimeen kertynyt siitepöly ei kuulu talteen - täysi suodatin myös päästää hiukkasia helpommin läpi ja kasvattaa painehäviötä.

Sisäilman laadusta ja sen terveysvaikutuksista laajemmin kerromme Sisäilmaoppaassa.

10. Suodatin ja energiankulutus

Likainen suodatin ei ole vain sisäilmaongelma - se on myös energiaongelma. Kun suodatin täyttyy, sen läpäisemä ilmamäärä pienenee ja painehäviö kasvaa. Kone reagoi tähän kahdella tavalla, ja molemmat maksavat:

• Puhallin tekee enemmän töitä. Kuten huolto-oppaassamme kerromme, pahasti tukkeutunut suodatin voi nostaa IV-koneen sähkönkulutusta arviolta 20-30 prosenttia.
• Lämmöntalteenotto heikkenee. Kun ilmavirrat putoavat tasapainosta, lämmöntalteenottokenno ei toimi suunnitellulla hyötysuhteella - talvella tämä näkyy suoraan lämmityskuluissa. Lämmöntalteenoton toiminnasta kerromme tarkemmin LTO-oppaassa.

Kahdesti vuodessa tehtävä suodatinvaihto on siis myös energiateko - ja niistä helpoimmasta päästä.

11. Milloin pelkkä suodatinvaihto ei riitä?

Suodatinvaihto korjaa monta ongelmaa, mutta ei kaikkia. Jos jokin seuraavista täsmää, tarvitaan järeämpiä toimia:

• Oireet jatkuvat vaihdon jälkeen. Jos ilma on yhä tunkkaista, äänet jatkuvat tai kosteus ei poistu, syy voi olla kanavistossa, ilmavirtojen säädössä tai koneen kuluneissa osissa. Silloin oikea osoite on ilmanvaihtokoneen täsmäkorjaus tai kokonaisvaltainen huolto.
• Uusi suodatin likaantuu silmämääräisesti viikoissa. Tämä viittaa siihen, että kanavisto on likainen ja pöly kiertää järjestelmässä - katso ilmanvaihtokanavien puhdistus.
• Suodattimen takaa paljastuu likainen kenno tai puhallin. Suodatus on pettänyt jo aiemmin (väärä koko, ohivuoto tai pitkä vaihtoväli) ja kone tarvitsee perusteellisen huollon.
• Kone on ikääntynyt eikä pysy säädöissään. Yli 15 vuotta vanhan koneen kohdalla kannattaa lukea oppaamme ilmanvaihtokoneen vaihdosta - joskus paras huolto on koneen uusiminen.

Jos et ole varma, kummasta on kyse, helpoin tapa selvittää tilanne on ilmainen kuntokartoitus: käymme paikan päällä läpi koneen, suodattimet, ilmavirrat ja kanaviston kunnon, ja saat rehellisen arvion siitä, mitä oikeasti tarvitaan - ja mitä ei. Varaa ilmainen kuntokartoitus tai soita +358 50 439 8516.

12. Usein kysytyt kysymykset